Muistelot on kirjoittanut Mirjam Lankinen
(tekstien muokkaus tänne sivustolle Esa Lahtomaa)
Urjalan Nuorisosoittokunta 1960-1968
Muistelen Urjalan aikaa perheemme elämässä mielihyvällä koska tunsimme, että uusi kotiseurakuntamme otti meidät vastaan lämpimästi. Toivo oli saanut valtakirjan Urjalan kanttori-urkurin virkaan 1.5.1961 lähtien. Seurakunta oli ollut 12-vuotta ilman vakinaista kanttoria ja kun lisäksi Urjalan yhteiskoulussa avautui musiikinopettajan toimi, pyysi kirkkoherra Aarne Arjanheimo perhettämme muuttamaan Urjalaan ja ottamaan nämä virat haltuun jo 1.9.1960 lähtien. Lisäksi hän oli suostutellut Toivoa ottamaan vastaan seurakunnan nuoriso-ohjaajan viran sivutoimisesti. Näin meistä sitten tuli Urjalalaisia.
Sain entisiltä Urjalan soittokunnan jäseniltä (fb-ryhmä) pyynnön koota jonkinlaista epävirallista historiikkia soittokunnan toiminnasta. Lupauduin, koska Toivolla oli leikekansiot koko työuransa vaiheista.
Soittokunta alkoi pienestä joukosta innokkaita musikaalisia poikia ja vanhoista sekä lommoja saaneista VPK:n ja Urjalan Suojeluskunnan torvista. Toiminta paisui sitten 8. toimintavuoden aikana yli 100 soittajan soittokunnaksi, joka taidon mukaan oli jaettu A, B ja C-ryhmiksi.
A – ryhmä esiintyi, piti konsertteja ja otti vastaan myös tilausesiintymisiä, B-ryhmä harjoitteli ja esiintyi oman seurakunnan alueella keräten esiintymisvarmuutta ja C-ryhmässä olivat aloittelijat. Toimintavuosien puolessa välissä mukaan tuli myös tyttöjä sekä aloitimme vielä ns. ”Nappulasoittokunnan”. Muun muassa Laukeelassa siihen kuului n. 20 nappulaa, joista kaikki eivät vielä osanneet edes lukea.
Esiintymisiä oli runsaasti omalla ja naapuripaikkakunnilla, kotimaassa monien yhdistysten ja järjestöjen kesäjuhlilla sekä muissa tilaisuuksissa (mm. Suomen Lähetysseura, SLEY, Sisälähetysseura, Joka Pojan Musiikkiliitto). Soittokunta selvitti aina konserttinsa ja muut esiintymisensä ylitsevuotavien kiitosten kera.
Soittokuntamme teki muutamia ulkomaan matkoja, joiden valmistelut oli aloitettu jo ainakin vuotta aikaisemmin. Oli solmittava suhteita eri tahoihin, pyydettävä ja etsittävä osoitteita sekä henkilöitä esim. Merimiesasemilta eri maissa, koska ne olivat meidän kohteitamme. Sitten alkoikin kirjeenvaihto, joka oli hidasta, koska siihen aikaan ei ollut näitä nykyajan nopeita viestitys keinoja tai älypuhelimia. Monet tilaisuudet ulkomailla, kuten puistokonsertit, vaativat aina ajoissa hankitut luvat paikallisilta viranomaisilta. Kirjeet joskus myöhästelivät ja esimerkiksi Lontoosta Boys’ Brigadelta saimme viimeiset ja hyvin tarkat ohjeet vasta kotiin palattuamme.
Matkat olivat kuitenkin aina mukavia, olivat kuin perhematkoja, joissa jokainen piti huolta paitsi itsestään, niin myös kaveristaan. Toivon mielipide oli, että matkoilla huollon piti olla kokonaisvaltaista, niinpä mukana oli hänen lisäkseen muutamia aikuisia varavanhempina (Ake Lehti, Anna-Liisa Pietilä ja Mirjam Lankinen). Ruokailun piti olla mahdollisuuksien mukaan säännöllistä ja ravitsevaa sekä nukkua piti tarpeeksi, koska muuten ei soittaminen, joka vaatii voimia, onnistuisi.
Matkoilla oltiinkin hyvin omavaraisia mm. ateriat valmistimme itse. Mukana olivat kaasupullot keittämistä varten, isoja kattiloita ja pannuja. Perusruokana oli perunat, leipää, korppuja, lihasäilykkeitä, puurohiutaleet, jauhoja, sitä hyvää siansivua savustettuna ym. Ruokatarvikkeista oli suurin osa saatu lahjoituksena Urjalan elintarvikeliikkeistä, soittajien vanhemmilta ja muilta yksityisiltä, joista vieläkin sydämellinen kiitos! Ensiapulaukkumme oli aivan lainmukainen, sillä seurakunnan diakonissa sai uuden laukun joten soittokunta peri häneltä vanhan, joka sitten täytettiin asianmukaisesti.
Soittokuntaan kuuluminen edellytti myös sääntöjen noudattamista ja se vaati soittajilta myös määrätynlaista itsekuria, mutta en kuitenkaan usko, että ne säännöt olisivat olleet epämiellyttäviä, vaan ne päinvastoin vahvistivat yhteisöllisyyttä ja lisäsivät matkoilla myös turvallisuuden tunnetta. Melkein aina kuulin yleisön keskuudessa mielipiteen, että ”kun ne käyttäytyvätkin niin hienosti”.
Matkoilla soittajat oli yleensä jaettu 4 hengen ryhmiin siten, että vanhemmat ryhmän jäsenet pitivät huolta pienemmistään vapaa-ajoilla ja tarvittaessa olivat työryhminä apuna ruuanlaitossa. Jokaisella oli esiintymispuku ja omat ruokailuvälineet autossa heti tarvittaessa saatavilla, joten niiden etsimiseen ei kulunut aikaa ja ruokailun jälkeen jokainen tiskasi omat astiansa itse ja vei ne autoon odottamaan seuraavaa ruokailua. Majoittuminen leirintäalueilla teltoissa oli myös mukavaa. Olimme matkallemme pyytäneet esirukouksia omaisiltamme, ystäviltämme ja Taivaan Isän siunausta. Se meillä näillä kaikilla matkoilla, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin oli mukana, joten kaikki sujui ongelmitta.
Tiedot on kerätty Toivon leikekansioista: Vanhojen soittotorvien ja muiden soitinten kerääminen alkoi jo muuttopäivänämme elokuun lopulla 1960, kun pihallemme ilmestyi eräs henkilö kertomaan niistä, joten saman tien lähdettiin ensimmäistä soittotorvea hakemaan. Toivo aloitti työnsä paitsi kanttorina, niin myös seurakunnan nuoriso-ohjaajana ja Yhteiskoulun musiikinopettajana. Poikakerhoissa Huhdissa ja Laukeelassa sekä yhteiskoulun musiikkitunneilla oli heti syksystä alkaen tehty valmistavaa työtä ja näin soittotorvien keräily jatkui.
– 30.10.1960 Huhdin Rauhanmajassa on merkitty Urjalan poikasoittokunnan perustamispäiväksi. Ensimmäisiä soittajia olivat: Es-korn. Pertti Laaksonen 15-v., Markku Aaltonen 14-v., B-kl. Markku Vesala 14-v., I-kl. Kalevi Miller 14-v., II-kl. Hannu Launiala 12-v. Veijo Lankinen 7-v., Markku Laaksonen 12-v., Baryt. Jorma Tursa 17-v. Ten. Timo Vieru 15-v., Altto Tarmo Suonpää 13-v. ja Tapani Vieru 14-v.
Seuraavaksi Urjalan poikasoittokunnan esiintymiset 1960-61, joista on ollut ilmoituksia tai lehtiartikkeleita sekä näiden lisäksi soittokunta esiintyi usein myös tilaisuuksissa, joita ei etukäteen ilmoitettu.
Esiintymiset:
1960:
18.12. Rauhanmaja- joulujuhla (Maa on niin kaunis Hiljaa hiljaa Joulun kellot jne.), 20.12. Yhteiskoulu, 31.12. Kirkko (Maa on niin kaunis ja Finlandia)
1961:
22.2.1961 Rauhanmaja, 25.2. Säätiötalo (Sikermä Parolan marssi, 30-v. Sod.), 26.3. Yhteiskoulu, 23.4. Hakkila, 1.5.1961 Yhteiskoulu, 21.5. Sankarihauta 22.5. Toijala, 24.5. Punkalaidun Yk., 28.5. Urjalan kirkko ja Säätiötalo, 24.6. Kontioniemen juhannusjuhla, 25.6. Säätiötalo Vanhusten juhla, 6.7. Kontioniemen leiri, 14.7. Kehron nuorten juhla, 22.-28.7. Partaharjun leiri, jossa I-p. soittokunta-kilpailussa, I-p. kvartettikilpailussa (Ilkka Salmia, Veijo Lankinen, Rauli Nummenmaa ja Tapani Vieru), lisäksi 6 muuta henkilökohtaista palkintoa, 30.7. Tammelan kirkko ja Saaren puisto (F.G.Hedbergin syntymän 150-v. Juhla) , 2.8. Nuutajärvi, Res.ups.suvipäivät, 5.8. Satak.krist. Laulujuhlat, 6.8. Nuorisojuhlat, 22.10. Sibelius-juhlat Yhteiskoulussa, 12.11. KM-juhla Akaan kirkossa ja monia muita tilaisuuksia Urjalassa
1.8.1961 soittajat: Es-korn.: Aaltonen Markku, Rintala Heikki, Es-klar.: Vieru Heikki I-B: Miller Kalevi, Laaksonen Pertti, Salminen Matti, Tursa Jorma, I-B klar.: Vesala Markku. II-B: Laaksonen Markku, Lankinen Veijo, Vieru Lasse, Mikkola Jussi, II-B: klar. Ahonen Jorma, Baryt.: Nummenmaa Rauli, Haavisto Heimo, Ten.: Vieru Timo, Mäkinen Heikki, Altto: Suonpää Tarmo, Pasuuna: Launiala Hannu, Es-b: Vieru Tapani, Thor Åkersson, sitten on vielä 20 nimeä, ehkä B-ryhmää, yhteensä 41 soittajaa.
Nummelassa 12.09.2017
Mirjam Lankinen